Loading Events

« All Events

  • This event has passed.

Pirtulaiva Heinrichin haaksirikon 100-vuotisjuhlaristeily ja Perämeren salakuljetustarinat

September 14 @ 14:00 - 20:00

Lauantaina 14.9. Perämeren Jähdillä on koettavana kunnon historiapläjäys, nimittäin Pirtulaiva Heinrichin haaksirikon 100-vuotisjuhlaristeily! Pirtumatalan seiliretkellä klo 14-17.30 käsitellään Pirtulaiva Heinrichin (peitenimi Klaara) haaksirikkoa, kertojana Juha Ylimaunu. Risteilyn jälkeen Krouwissa klo 18-20 kaikille avoin tilaisuus, jossa käsitellään yleisemmin kieltolain aikaista toimintaa Perämerellä, kertojana Kari Filpus.

Alla ote Juha Ylimaunun käsikirjoituksesta;

Pirtulaiva Heinrichin haaksirikko

Sadan rekisteritonnin hampurilainen höyrylaiva Heinrich (kulkien salanimellä Klara) ajautui
lounaismyrskyssä Hailuodon vesiltä 13.-15.9.1924 koilliseen kohti Kemiä Vähäkiikkaran eli
Ulommaisen karille 8 km Kemijokisuusta lounaaseen. Myrskyssä ankkuriketju oli katkennut,
höyrykoneen ja peräsimen kanssa oli ollut ongelmia niin, että laiva oli välillä ohjauskyvyttömänä ja
menetti pelastusveneen. Jatkuvissa moottoriongelmissa laivaa ei pystytty pitämään kohti
myrskytuulta vaan se ajautui nopeasti kohti Kemin rannikkoa, jossa oli laskettu vara-ankkuri ,
mutta senkin kettinki oli katkennut. Tästä seurasi ajautuminen Uloimmaisen eli Vähäkiikkaran
karille, jossa laivaan tuli useita repeämiä ja sen konehuone täyttyi vedestä. Laivassa oli neljä saksaa
puhuvaa miestä oli ja yksi ruotsia puhuva sekä pieni koira: danzigilainen kapteeni Adolf Bode,
koneenkäyttäjä-perämies Emil Zienow, toinen koneenkäyttäjä Felix Schlicht, lämmittäjä Otto J.
Schmielenski ja kokki Johan August Svensson, jonka tulkkauksen avulla seuraavana aamuna
paikalle päässeet paikalliset kalastajat ymmärsivät tilanteen. Yhä jatkuneessa myrskyssä he
pelastivat miehistön oman henkensä uhalla ja toivat heidät seuraavana päivänä Kemiin
viranomaisten luo meriselityksen tekoon.

Kemissä raastuvanoikeudelle annetussa meriselityksessä laivan miehistö väittää lopun pirtulastin,
985 kpl spriikanistereita, heitetyn mereen laivan ajelehtimisen aikana. Mikäli näin oli tehty, olisi
kanistereita pitänyt löytyä samalta suunnalta kuin haaksirikkopaikka, mutta tästä ei ole mitään
tietoja. Miehistön meriselitys haaksirikosta ja ”pääpelastajaksi” nousseen lohenkalastaja Matti
Rantapörhölän raastuvanoikeudelle antama kertomus onkin ristiriidassa ensimmäisenä
haaksirikon havainneen kalastaja Sotisaaren vuosia myöhemmin antaman haastattelun kanssa.
Tämän mukaan laivalla oli yhä ”jonkin verran lastia” ja miehistö oli viety vasta seuraavana päivänä
kaupunkiin meriselityksen tekoon eikä välittömästi, kuten meriselityksessä kerrotaan. Vaikuttaakin
ilmeiseltä, että osa laivan pirtulastista saatiin talteen ja piilotettua ennen miehistön viemistä
viranomaisten pakeille. Tapahtumista onkin kaksi erilaista aikalaisversiota, joista toisen mukaan
haaksirikkolaivan pirtulasti saatiin puretuksi. Pelastustöihin osallistunut kalastaja Sotisaari
jälkeenpäin tunnusti, ettei viranomaisille kerrottu koko totuutta. Ensimmäinen viranomainen eli
tullivartiomoottori nro 71:n päällikkö Kaarlo Granström pääsi paikalle vasta kolmisen vuorokautta
haaksirikon jälkeen

Heinrichin kapteeni Bode jäi Kemi-Tornio alueelle järjestelemään laivahylyn pelastamista muun
laivamiehistön matkustaessa kotimaihinsa. Perämies-koneenkäyttäjä oli allekirjoittanut paperin,
jolla lupasi maksaa 10 000 mk korvauksen lastin ja irtaimen pelastamisesta kalastajille. Maksua
jouduttiin peräämään oikeudessa.

Kapteeni Bode näyttää jatkaneen pirtuliiketoimia paikkakunnalla, sillä marraskuussa 1924 Tornion
Röyttän tullivartiopurren päällikkö Kaarlo Granström miehineen löysi Alatornion Pajukarista 1250
litran spriikätkön, ison pirtuveneen sekä pidätti paikalta kapteeni Boden ja useita trokareita. Nämä
pidätettiin ylläköllä kämpästä ja tilanteessa Granström joutui käyttämään nyrkkejään, mutta
puolin ja toisin aseiden käytöstä pidättäydyttiin. Paikalla ollut pirtuveneen kuljettajan onnistui karata heikkoja jäitä pitkin mantereelle. Seuraavana päivänä, kun pidätettyjä oltiin tuomassa
veneellä Tornioon, Granström havaitsi yllättäen venekuskin Alatornion kirkonrannassa. Granström
ohjasi veneen rantaan ja juoksi miehen kiinni. Tapauksen syyttäjänä toiminut rajatarkastaja Ali
Tornberg vaati vankeutta kapteeni Bodelle, yhdelle paikkakunnan trokarille, pietarsaarelaiselle
veneenkuljettajalle sekä veneen omistajaksi ilmoittautuneelle helsinkiläiselle ”spriitukkukauppias”
Holstille. Nopeakulkuinen pirtuvene oli ostettu Helsingistä trokari Algoth Niskalta ja se oli tuonut
lasteja Hailuodon selältä Oulun ja Tornion väliselle rannikolle jo kaksi kesää. Vene oli ennen
tapausta nähty Oulussa ja Haukiputaalla sekä hakenut lastia Bror-pirtulaivasta. Hovioikeus vahvisti
miehille lyhyet vankeustuomiot, vapautti veneen omistajan syytteistä, mutta tuomitsi veneen
valtiolle.

 

Details

Date:
September 14
Time:
14:00 - 20:00